Tervetuloa meille kylään!

Joskus asioilla on tapana jäädä keskeneräisiksi. Ystäväni kanssa värkkäiltiin katiskaverkosta ja vessapaperimassasta keväällä enkeleitä ja jäljelle jääneestä massasta tein yhden ovikranssin. Mulla se on ollut tuossa pöydällä keväästä asti odottamassa viimeistä silaustaan. En vain ole keksinyt mikä se viimeinen silaus olisi. Nyt sain yhdeltä päiväkotilapselta kesälahjaksi ommellun sydämen ja kun sitten mietin että mihin mä se laitan, katseeni osui ovikranssiin ja niin ne löysivät toisensa. Ainakin toistaiseksi.

Ompeluksia olisi valmiina odottamassa kuvaamista. On vaan ollut tuo kuvaaja niin kiireinen, etten ole saanut niitä päivitettyä tänne kun  ei ole kuvia. Ja saumuri lähti uudemman kerran heti perään huoltoon, joten hirveesti ei tule nyt sitten ommeltua.
Mukavaa viikonloppua!